Lausunnot

HE 134/2024 vp Hallituksen esitys laeiksi terveydenhuoltolain 51 a ja 51 b §:n ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain 10 a ja 10 b §:n muuttamisesta ”Hoitotakuu”

Viite: Sosiaali- terveysvaliokunnan lausuntopyyntö 06.11.2024

Seuramme katsoo 11.11.2024 antamassaan lausunnossa, että esitetyt määräajat hoitoon pääsylle ovat muutoksen toteuduttua kansainvälisesti katsoen aivan liian pitkiä. Vakavasti sairas kansalainen velvoitetaan odottamaan ennen lääkärin vastaanotolle pääsyä. Potilaan sairaus voi pahentua peruuttamattomasti tänä pitkänä odotusaikana.

Esityksen päämotiivi näyttää olevan rahan säästäminen ja valtiontalouden tasapainottaminen. Potilaan pääsy hoitoon ei ole niin tärkeää, kun se, että rahaa säästyy. Kuitenkin kansalaiset ovat monissa kyselyissä pitäneet terveyspalveluja kaikkein tärkeimpänä yhteiskunnan antamana palveluna. Tätä kansalaisten keskeisenä pitämää palvelua ei tule olennaisesti heikentää hallituksen esittämällä tavalla.

Lue koko lausunto alta:

STM: n Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta.

Asia: VN/14348/2024

Asetuksessa mainittuja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon asiakasmaksuja ehdotetaan Petteri Orpon hallitusohjelmaan sekä kehysriihen päätöksiin perustuen korotettavaksi siten, että perusterveydenhuollon maksuja korotettaisiin pääsääntöisesti 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksuja pääsääntöisesti 45 prosentilla. Korotukset tulisivat voimaan vuoden 2025 alusta.

Seuramme pääkanta on se, että esitystä ei tulisi antaa. Sipilän hallitus korotti asiakasmaksuja voimakkaasti vuonna 2018 ja seuraukset olivat erityisesti vähätuloisille kansalaisille kohtalokkaat. Terveydenhuollon asiakkaista monet eivät pystyneet maksamaan asiakasmaksuja, jolloin seurauksena oli ulosottokierre ja asiakkaan luottotietojen menetys.

Lue koko seuran lausunto 30.7.2024 tästä:

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyysturvalain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 ja 8 §:n muuttamisesta

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/13916/2024

Esityksen mukaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavasta peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotusosasta ja ansiopäivärahan korotetusta ansio-osasta luovutaan. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettaisiin sama suuruista työttömyysetuutta kuin työttömänä ollessa. Lisäksi poistettaisiin mahdollisuus maksaa liikkuvuusavustusta korotettuna. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että rahoitussäännöksissä huomioitaisiin työttömyysturvalaissa säädettyjen korotusosien poistuminen.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että osittaisen työmarkkinatuen vähimmäismäärää pienennetään siten, että se olisi 35 prosenttia siitä työmarkkinatuesta, jota vanhempiensa taloudessa asuvalle työnhakijalle muutoin työmarkkinatukena maksettaisiin. Työnhakijan vanhempien, joiden taloudessa hän asuu, tuloina ei huomioitaisi omaishoitajan hoitopalkkiota.

Seuramme katsoo 30.7.2024 antamassa lausunnossaan, että esitettyä uudistusta ei tule toteuttaa. Muutoksen säästövaikutus on vähäinen, mutta vaikuttaa huomattavalla tavalla monen työttömän talouteen ja toimeentuloon. Työmarkkinatuella elävän pitkäaikaistyöttömän elämä on niin niukkaa ja ehdotetun muutoksen myötä heidän elämänsä edelleen tiukkenee. Tutkimukset työmarkkinatuella elävän ongelmista osoittavat, että monella pitkäaikaistyöttömällä ei ole varaa ostaa uusia vaatteita tai lääkkeitä. Jopa riittävän ruuan hankkiminen on joskus mahdotonta rahan vähyyden vuoksi.

Seuramme katsoo, että valtiontalouden tila ei ole vielä niin huono, että se oikeuttaa kohdistamaan näin suuria leikkauksia kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin kansalaisiin. Siksi esityksestä on syytä luopua. Työttömyysturvaan on jo Orpon hallituksen toimesta tehty syviä leikkauksia ja kommentoimme myös niitä tässä lausunnossa, koska mielestämme ratkaisevaa on muutosten kokonaisvaikutus, vaikka esitykset on hallituksessa jaettu kolmeen aaltoon.

Lue koko lausunto alla:

Lausuntopyyntö luonnoksesta vanhuspalvelulain muuttamisesta

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/16703/2024

STM pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (jäljempänä vanhuspalvelulaki) muuttamisesta.

Vanhuspalvelulakiin lisättiin vuonna 2020 muun ohella velvoite vähintään 0,7 työntekijän henkilöstömitoituksesta asiakasta kohti iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä. Julkisen talouden heikentymisen vuoksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vanhuspalvelulakia siten, että henkilöstön vähimmäismitoitusta ympärivuorokautisessa hoivassa kevennetään siten, että vähimmäismitoitus on 0,6 työntekijää asiakasta kohden 1.1.2025 alkaen.

Seuramme toteaa 30.7.2024 antamassaan lausunnossa, että se ei kannata ehdotettua muutosta ja katsoo, että se ei ole toimiva muutos talouden tasapainottamiseksi. Vaihtoehtoinen ratkaisumalli olisi, että lainsäädäntöä ei nyt muuteta, vaan totutellaan palvelutalot korkeampaan aikaisempaan henkilöstömitoitukseen jolloin on tapahtunut käänne parempaan. Nyt esitetty muutos merkitsee takapakkia ja ongelmien palautumista. On häpeällistä, että Suomi tällä tavalla kohdistaa säästöt vanhuksiin, kun elinkeinoelämä saa vuosittain julkista tukea 15 miljardia euroa eikä niiden rahojen supistamisesta ole edes keskustelua.

Lue koko lausunto alta:

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta (perusterveydenhuollon hoitotakuu)

Asia: VN/12310/2024

STM:n lausuntopyynnössä ehdotetaan muutoksia kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuuseen. Esityksessä ehdotetaan, että 14 vuorokauden hoitoon pääsyn enimmäisajasta kiireettömässä perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa luovutaan 23 vuotta täyttäneiden osalta, ja hoitoon pääsyn enimmäisajaksi palautetaan aiempi kolme kuukautta. Vastaavasti ehdotetaan, että kiireettömässä perusterveydenhuoltoon kuuluvassa suun terveydenhuollossa luovutaan 23 vuotta täyttäneiden osalta voimassa olevasta neljän kuukauden hoitoon pääsyn enimmäisajasta sekä 1.11.2024 voimaan tulevasta kolmen kuukauden hoitoon pääsyn enimmäisajasta ja hoitoon pääsyn enimmäisajaksi palautetaan aiempi kuusi kuukautta.

Liitännäismuutoksena pidennettäisiin myös lääkärien ja hammaslääkärien sekä erikoishammaslääkärien jatkokäyntien toteutumisen enimmäisaikoja 23 vuotta täyttäneiden osalta. Kaikissa tapauksissa hoitoon tulisi kuitenkin päästä kohtuullisessa ajassa. Sääntelyyn tehtäisiin myös eräitä muita tarkennuksia. Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten osalta säilytettäisiin kokonaisuudessaan kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuun nykytila (mukaan lukien 1.11.2024 voimaan tuleva suun terveydenhuollon kolmen kuukauden hoitotakuu).

Seuramme katsoo 30.7.2034 antamassa lausunnossaan, että esitettyä uudistusta ei tulisi toteuttaa lainkaan, ei perusterveydenhuollon eikä suun terveydenhuollon osalta. Esitetyt määräajat ovat liian pitkiä ja kansainvälisesti katsoen ylipitkiä. Suomen verrokkimaissa päästään hoitoon paljon nopeammin ja pitkä hoitoon pääsy vaarantaa monessa tapauksessa potilaan terveyden. Esityksen päämotiivi näyttää olevan rahan säästäminen ja valtiontalouden tasapainottaminen potilaiden terveyden kustannuksella. Tällaista perustetta emme voi hyväksyä.

Lue koko lausunto alta:

Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ruoka-aputoimintaan myönnettäviin valtionavustuksiin

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/17939/2024

Ruoka-aputoiminnan tuen vakinaistamiseksi STM on käynnistänyt asetusvalmistelun. Ruoka-aputoimintaan myönnettäviin avustuksiin sovellettaisiin yleislakina valtionavustuslakia (688/2001).

Ruoka-aputoiminnan järjestämiseen ei ole velvoittavaa lainsäädäntöä eikä se kuulu osaksi julkista sosiaaliturvaa. Vuodesta 2016 alkaen sosiaali- ja terveysministeriön on myöntänyt lähes vuosittain ruoka-apuun kertaluonteisia avustuksia, joiden tarkoituksena on ollut kattaa määräaikaisten ruoka-aputoimijoiden ruoka-avun välittömien kustannusten rahoittaminen. Rahoitus on pääosin perustunut ns. eduskunnan joululahjarahoihin, eli vuosittain ruoka-apuun osoitettuun, kertaluonteiseen, noin 1-2 milj. euron suuruiseen määrärahaan, mikä on tarkoitettu määräaikaiseen ruoka-aputoimijoiden ruoka-avun välittömien kustannusten rahoittamiseen.

Ruoka-aputoiminnan valtionavustushaun vakinaistaminen luo osaltaan edellytyksiä toiminnan jatkuvuudelle lisäämällä rahoituksen ennakoitavuutta ja siten vaikuttavan positiivisesti vapaaehtoistyötä tekevien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten toimijoiden toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Tavoitteena on tukea ruoka-aputoiminnan järjestämisen mahdollisuuksia laajasti koko maassa sekä vahvistaa kuntien ja alueella toimivien ruoka-aputoimijoiden tavoitteellista yhteistyötä. Lisäksi asetuksen tavoitteena on vahvistaa ruoka-aputoiminnan yhteyttä ja kiinnittymistä alueella tapahtuvaan, osallisuutta edistävään ja eriarvoisuutta, köyhyyttä, syrjäytymistä ja syrjintää vähentävään hyvinvointityöhön, kuten hyvinvointialueen ja kuntien toteuttamaan etsivään työhön tai hyvin.

Seuramme kannattaa antamassaan lausunnossa 30.7.2024 ruokajakelun vakinaistamista, mutta esitämme ruokajakelun valtionavun olennaista lisäämistä esitetystä kolmesta miljoonasta eurosta. Hallituksen tulisi myös tehdä selvitystä ruokajakelun tarpeen taustasyistä ja toteuttaa perusturvan korotus kansainvälisten standardien tasolle. Vain sillä tavoin ehkäistään ruokajakeluntarpeen lisääntyminen ja turvataan kansalaisten toimeentulo kriisitilanteissa työttömyyden, äitiyden, sairauden jne. syyn kohdatessa heitä. Suomi, joka vauraudessa on maailman kärkijoukossa, ei voi pakottaa satoja tuhansia kansalaisiaan turvautumaan ruokajakeluun jokapäiväisestä elämästä selviytyäkseen.

Lue koko lausunto alta:

Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 12 §:n muuttamisesta

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/12900/2024

STM pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 12 §:n muuttamisesta

Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaan laillistetun sosiaalityöntekijän ammatissa voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Opiskelija toimii ammattiin valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettua lakia siten, että oikeus toimia tilapäisesti laillistetun sosiaalityöntekijän tehtävissä mahdollistettaisiin myös henkilölle, joka on suorittanut soveltuvan sosiaalialan korkeakoulututkinnon osana tai sen lisäksi sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun tai jolla on soveltuvan sosiaalialan korkeakoulututkinnon ja sosiaalityön perus- ja aineopintojen lisäksi riittävä käytännön kokemus ja ammattitaito.

Seuramme ei kannata 30.7.2024 antamassa lausunnossaan sijaiskelpoisten määrän lisäämistä alentamalla siihen tarvittavaa koulutusta ja osaamista. Pitäydymme nykyisessä lainsäädännössä. Mielestämme on lyhytnäköistä ja anteeksiantamatontakin edistää toimintaa, jolla heikennetään asiakkaan oikeuksia. Sijaiskelpoisuus tehtäviin tulee liittää ammattihenkilöstön kelpoisuuksien kokonaisuudistuksen käsittelyyn ja tehdä siitä määräaikainen, jos se hyväksytään.

Lue koko lausunto alta:

Uuden vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentaminen

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/24520/2023

STM pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain 4 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden vammaispalvelulain soveltamisalaa ja suhdetta muuhun lainsäädäntöön koskevaa säännöstä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan selkeytettäväksi sosiaalihuoltolain 4 §:n säännöstä asiakkaan edun arvioinnissa huomioon otettavista seikoista. Vammaispalvelulakiin tehtäisiin lisäksi joitakin teknisiä korjauksia.

Hyväksytyn vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamisen tavoitteena on turvata vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen ja palveluiden saatavuus sekä hyvinvointialueiden mahdollisuus rahoittaa uudistus. Tavoitteena on säilyttää vammaispalvelulaki vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityislakina. Esityksen tavoitteena on selkeyttää sosiaalihuollon yleislainsäädännön sekä vammaispalveluita koskevan toissijaisen lainsäädännön suhdetta siten, että asiakkaat ohjautuvat palvelutarpeensa mukaisiin palveluihin eikä hyväksytyn vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin tapahtuisi sellaista siirtymistä, joka johtuu muista syistä kuin asiakkaan vammaispalveluita koskevasta välttämättömästä palvelutarpeesta.

Seuramme toteaa 29.5.2024 antamassa lausunnossaan, että vaikka tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia, tarkoittaa lakimuutos käytännössä heikennystä nykyiseen nähden ja vuonna 2023 hyväksyttyyn lakiin nähden. SSOS yhtyy siihen, että rajaamalla asiakasmääriä voidaan tavallaan katsoa, että palvelujärjestelmän kestävyyttä vahvistetaan. Ongelmallista on kuitenkin se, että tämä tapahtuu asiakkaan asemaa ja oikeusturvaa heikentävällä tavalla, joka voidaan myös nähdä perusoikeuksien heikentämiskiellon vastaisena asiana koska heikennys tässä laajuudessa ei ole välttämätön. Mielestämme nyt tehty muutos ei ota huomioon YK:n vammaissopimuksen tavoitteita vammaisen henkilön yhdenvertaisesta, tasa-arvoisesta, yksilölliset tarpeet huomioivasta yhteiskuntaan osallistumisesta.

Lue koko lausunto alta:

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/23793/2023

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, työttömyysturvalain muuttamisesta annettua lakia ja kumottavaksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain 12 luku, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 ja 2 § sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain 13 §. Muutokset koskisivat ansiopäivärahan määrää, palkansaajan työssäoloehdon kertymistä sekä kuntien velvollisuutta järjestää kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuus eräille työttömille työnhakijoille.

Hallitusohjelman osiossa 4.3, Työhön kannustava sosiaaliturva, linjataan sosiaaliturvan uudistamisesta siten, että järjestelmä on yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi. Hallitusohjelman mukaan osana tätä kokonaisuutta ansiopäivärahan taso porrastetaan, palkkatukityö ei jatkossa kerryttäisi palkansaajan työssäoloehtoa ja eräistä ikäsidonnaisista poikkeuksista luovuttaisiin. Ikäsidonnaiset poikkeukset, joista luovuttaisiin, olisivat 58 vuotta täyttäneiden ansiopäivärahan uudelleen laskennan poikkeussääntö, oikeus velvoitetyöhön ja työssäoloehdon kertyminen työllistymistä edistävästä palvelusta ja tähän liittyvä ansiopäivärahan tason suojasääntö.

Seuramme toteaa 22.1.2024 antamassaan lausunnossa yleisenä kommenttina tästä työttömyysturvan toisesta heikennysesityksestä, että kyseistä lakiesitystä ei tule antaa eduskunnalle lainkaan. Jo sarjan ensimmäinen vaihe on säästövaikutukseltaan muodostunut niin merkittäväksi, ettei jatkosäästöjä työttömien kustannuksella enää tarvita. Jotkin muut ryhmät kuin työttömät saisivat jo alkaa vastata kansantalouden tasapainosta. Sarjan toisen vaiheen esityksen toteutus voi aiheuttaa arvaamattoman suuria kustannuksia säästöjen sijasta. Monet työttömät voivat taloudellisessa toivottomuudessaan ajautua mielenterveysongelmiin, perheet hajoavat ja lasten huostaanottojen määrä voi lisääntyä räjähdysmäisesti. Esityksessä ei leikkausten kansalaisiin kohdistuvia vaikutuksia oteta juuri lainkaan huomioon, vaan fokus on julkisen talouden tasapainottamisessa ja viranomaisten työn määrän vähentymisessä.

Lue koko lausunto alta:

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta

Asia: VN/24836/2023

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa ns. asiakasmaksuasetukseen ehdotetuista muutoksista. Asiakasmaksujen lainsäädäntöön perustuvien säännönmukaisten indeksitarkistusten lisäksi eräitä maksuja ehdotetaan hallitusohjelmaan perustuen korotettavaksi 10 prosentilla 1.1.2024 lukien. Korotukset painottuisivat erikoissairaanhoidon maksuihin.

Seuramme on 30.10.2023 antamassaan lausunnossa huolissaan asiakasmaksujen korotuksista ja korotusten vaikutuksista palveluiden piiriin pääsemisestä. Esityksessä ehdotetaan, että noin 10 % indeksikorotusten lisäksi myös joitakin muita maksuja korotettaisiin noin 10 %. Yhteensä korotus voi olla peräti siis yli 21 %, vaikka tätä ei sanallisesti tai numeraalisesti ehdotuksen muistiossa tai lausuntopyynnössä mainita.

Suomen sosiaalioikeudellinen seura muistuttaa Suomea sosiaalioikeudellisista velvoitteista, erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien, mutta myös kansallisen lainsäädännön näkökulmasta. Havaittuja puutteita on sekä esitetyssä ehdotuksessa että valmistelun toteutuksessa läpinäkyvyyden ja osallistamisen näkökulmasta.

Lue koko seuran lausunto alta:

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kansaneläkeindeksiin ja elinkustannusindeksiin sidottujen etuuksien ja rahamäärien indeksitarkistuksista vuosina 2024-2027 ja siihen liittyviksi laeiksi sekä lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta

Asia: VN/20785/2023

STM:n lausuntopyynnössä todetaan, että Esityksen mukaan eräitä etuuksia ja rahamääriä, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin tai elinkustannusindeksiin, ei tarkistettaisi siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään tai elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti vuosina 2024-2027. Tältä osin esitys liittyy pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan, jossa tavoitteena on julkisen talouden tasapainottaminen. Lapsiperheiden tukemiseksi esitetään muutettavaksi lapsilisälakia korottamalla 4. ja 5. sekä sitä useamman lapsen lapsilisää, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta sekä alle kolmivuotiaiden lasten lapsilisää.

Seuramme toteaa 23.9.2023 antamassaan lausunnossa, että hallitusohjelman mukaiset indeksikorotusten jäädytykset ja muut sosiaaliturvaan tehtävät leikkaukset vievät kehitystä aivan väärään suuntaan. Esitys ei noudata perusturvauudistuksessa sovittuja tavoitteita perustoimeentulon turvaamisesta syyperusteisissa (sairaus, isyys, äitiys, vanhemmuus, työttömyys) tilanteissa.

Seuramme ehdottaa, että hallitus luopuu ehdotuksestaan. Ehdotus ei vastaa perusturvauudistuksen tavoitteita ja vaikutuksiltaan jättää perusturvaetuuksia tarvitsevat kansalaiset taloudelliseen ahdinkoon. Hallituksen esityksen perusteluissa mainitaan perustuvaetuuksien arviointiraportti , jonka tulosten vastainen esitys on. Viimeisin arviointiraportti (2019-2023) käyttää mittatikkuna viitebudjetteja, jotka pyrkivät kuvaamaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää kulutustasoa. Raportin keskeinen tulos on, että työttömän, sairaan ja vanhempainvapaan perusturva ei riitä kattamaan viitebudjettien menoja.

Lue koko lausunto alta:

Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta

Asia: VN/22377/2023

STM toteaa lausuntopyynnössään 8.9.2023, että esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisestä asumistuesta annettua lakia. Muutokset koskisivat tuen tasoa, tuloharkintaa, ansiotulovähennystä, kuntaryhmitystä pääkaupunkiseudulla sekä omistusasunnon asumistukea.

Seuramme antamassa lausunnossa 20.9.2023 esitetään, että hallitus luopuu ehdotuksestaan lopettaa omistusasuntojen tukeminen ja että muistakin heikennyksistä luovutaan. Seuramme on erittäin huolestunut siitä, että hallitusohjelman mukaisista lukuisista sosiaaliturvan heikennyksistä ei ole tehty kokonaisarviota sosiaaliturvan tarvitsijan näkökulmasta. Lisäksi esitämme, että ennen kaikkien hallitusohjelman mukaisten sosiaaliturvan heikennysesitysten antamista eduskunnalle tulisi hallituksen käydä läpi kansainvälisistä sopimuksista heijastuvat velvoitteet Suomen sosiaaliturvalle ja tehdä arvioi siitä, miltä osin velvoitteet ovat jääneet täyttymättä jo ennen hallitusohjelman mukaisia heikennyksiä.

Lue koko lausunto alta:

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/20721/2023

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, työttömyyskassalakia ja lakia työttömyysetuuksien rahoituksesta. Muutokset koskisivat palkansaajan työssäoloehtoa, työttömyysetuuden sovittelua ja työttömyysetuusoikeuden alkamisen ajankohtaa sekä työttömyysetuuksiin maksettavia lapsikorotuksia.

Hallitusohjelman osiossa 4.3, Työhön kannustava sosiaaliturva, linjataan sosiaaliturvan uudistamisesta siten, että järjestelmä on yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi. Hallitusohjelman mukaan osana tätä kokonaisuutta niin kutsuttu lomakorvausten jaksotus palautetaan ja että työttömyysturvan omavastuupäivät palautetaan viidestä seitsemään. Työttömiä kannustetaan kokopäivätyöhön poistamalla työttömyysturvan suojaosat. Lisäksi työttömyysetuuksiin maksettavat lapsikorotukset poistetaan.

Palkansaajan työssäoloehtoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että palkansaajan työssäoloehdon ja siten työttömyyspäivärahaoikeuden kertymisen perusteeksi tulisi nykyisen kalenteriviikkokohtaisen työtuntimäärän ja palkkaedellytyksen sijasta palkansaajalle palkkatyöstä maksettu vakuutuksenalainen vakiintunut tulo. Ansiopäivärahan määräytymistä koskeviin säännöksiin tehtäisiin palkansaajan työssäoloehdon muuttamisesta seuraavat muutokset. Lisäksi palkansaajan työssäoloehto pidennettäisiin nykyisestä 26 kalenteriviikosta 12 työssäoloehtokuukauteen.

Seuramme ei hyväksy esitettyjä muutoksia ja toteaa 8.9.2023 antamassaan lausunnossa, että Työttömyysturvalaki on yksi eniten muutettuja lakeja siitä lähtien kun laki on säädetty. Se, miksi henkilö on työtön, ei aina saavuta yksimielistä näkemystä. Taloustieteen klassisen teorian mukaan ihminen on ”homo economicus”, joka mieluummin on toimeton ja nostaa etuuksia kuin menee työhön. Tämän teorian mukaisesti valtiovarainministeriön ekonomistit ovat 1990-luvun lamasta lähtien säännöllisin väliajoin vaatineet sekä työttömyysturvan että muun sosiaaliturvan heikennystä, jotta työttömille ja muille ”joutilaille” tulee kannustin mennä töihin, jolloin valtiontalouden tasapaino paranee saavutetuilla säästöillä. VM:n ei tarvitse murehtia sitä, miten käy leikkausten kohteena oleville ihmisille. Valtiontalouden tasapaino on ensisijainen, kävipä ihmisten miten tahansa.

Nyt käsiteltävä työttömyysturvaesitys edustaa ehkä alansa huippua, sillä muutosten seurauksena suuri työttömistä joutuu elämään vuosikausia peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Ansiosidonnaisen saavuttamisen rima on nostettu korkealle. Lausunnossamme kiinnitämme näihin seikkoihin huomiota ja hiukan laajemminkin koskien hallitusohjelman sosiaaliturvaa koskevaa osaa.

Lue koko lausunto alhaalta:

Lausuntopyyntö mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/23566/2021

STM pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi sosiaalihuoltolain, terveydenhuoltolain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta kuten muutoksista mm. mielenterveyslakiin, päihdehuoltolakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista ja Kelan kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettuun lakiin.

Esityksessä muu mielenterveys- ja päihdepalveluita koskeva sääntely kuin tahdosta riippumatonta hoitoa tai valtion mielisairaaloita koskeva sääntely kumottaisiin mielenterveyslaista ja päihdehuoltolaista. Kyseisistä palveluista säädettäisiin jatkossa sosiaalihuollon palvelujen osalta sosiaalihuoltolaissa ja terveyden- ja sairaanhoidon osalta terveydenhuoltolaissa. Esityksen tavoitteena on parantaa mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen saatavuutta, laatua ja tarpeen mukaisuutta sekä vahvistaa asiakkaan oikeuksia saada yhdenvertaisesti tarvitsemiaan palveluja kaikissa ikäryhmissä.

Seuramme lausunnossa 2.6.2022 todetaan, että mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan lainsäädännön uudistamista on valmisteltu usean vuoden ajan ja se on kannatettavaa. Ns. vapaaehtoisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen säännösten tavoitteena on ollut laatia mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämistä koskevaan lainsäädäntöön tarvittavat täsmennykset. Samalla on pyritty parantamaan kyseisten palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja palvelujen kokonaisuutta. Näistä palveluista säädettäisiin jatkossa terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa, minkä johdosta erityislakien mielenterveys- ja päihdehuoltolain palveluita koskeva sääntely kumottaisiin.

Seuramme pitää esitystä pääosiltaan kannatettavana, mutta edellyttää, että päihde- ja riippuvuustyön palvelujen (ml mielenterveyspalvelut) järjestämisvelvollisuudesta tulee säätää yhdenvertaisesti myös sosiaalihuoltolaissa kuten on ehdotettu terveydenhuoltolaissa. Tämä on erityisen tärkeää juuri nyt kun erityislait päihdehuoltolaki ja mielenterveyslaki palvelujen osalta kumottaisiin, jotta kokonaisvaltainen päihdetyö (ml mielenterveystyö) toteutuu ja että juuri heikommassa asemassa olevien henkilöiden päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä kuntoutuksenaikainen sosiaaliturva voidaan taata.

Lue koko lausunto alla: