Suomen sosiaalioikeudellisen seuran historiaa

Vuonna 1999 perustettu sosiaalioikeudellinen seura sai alkusysäyksen, kun muutama sosiaalioikeuden tutkija ja järjestöjuristi tapasivat toisensa alan seminaarissa Helsingin yliopistolla. Keskusteluissa ihmeteltiin, miten sosiaalioikeus oli marginaalissa niin oikeustieteessä kuin osittain yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Keskustelut johtivat kokoontumiseen tavoitteena perustaa yhdistys, joka nostaisi sosiaalioikeuden profiilia ja kiinnittäisi huomiota sosiaalioikeuden aukkoihin ja sen toimeenpanon puutteisiin. Tavoitteena oli keskittyä erityisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten oikeuksiin. Tämä linja on pitänyt myöhemminkin. Seura merkittiin rekisteriin 20.4.1999.

Yhdistyksen tarkoitukseksi kirjattiin edistää sosiaalisten kysymysten oikeudellista tutkimusta ja kehittää sosiaalioikeutta oikeustieteen erityisalana ja edistää yhteistyötä toimijoiden kesken.

Alusta asti painopisteenä oli keskustelutilaisuuksien järjestäminen oikeusturvakysymyksistä ja yleisemminkin sosiaalioikeuden tilasta ja tulevaisuudesta. Perusoikeudet sosiaali- ja terveydenhuollossa, toimeentuloturva, itsemääräämisoikeuden rajoitukset, vanhusten ja sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet nousivat keskiöön. Ne ovat vielä 25 vuoden jälkeen ajankohtaisia.

Ajan myötä toiminta laajeni kannan ottamiseksi ajankohtaisiin sosiaalioikeudellisiin ja sosiaalipoliittisiin kysymyksiin lausuntojen, seminaarien, julkilausumien ja kansainvälisten sopimusten valvontaelimiintehtävien kantelujen muodossa, tieteellisyyttä kuitenkaan unohtamatta.

Edelleen Suomen sosiaalioikeudellinen seura ry on kaikille avoin kansalaisjärjestö, jonka toiminnan painopiste on sosiaalisten oikeuksien ja sosiaaliturvan edistämisessä.